Jänkäsirriäinen - Limicola falcinellus

Jänkäsirriäinen Hangossa elokuussa 2014

Jänkäsirriäinen pesii laajoilla, vetisillä aapasoilla Pohjois-Suomesta itään ulottuvalla, mutta varsin suppealla levinneisyysalueella. Laji on pitkän matkan muuttaja ja se talvehtii Itä-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Suomessa pesivät linnut palaavat toukokuun lopussa, mutta niitä pysähtelee Etelä-Suomessa vain huonojen muuttosäiden aikaan. Syysmuutolla jänkäsirriäisiä nähdään Etelä-Suomen kahlaajarannoilla heinä-elokuussa. 

Alueen ensimmäinen havainto jänkäsirriäisestä koskee Luontokerho Turduksen kortistoon kirjattua havaintoa yksinäisestä linnusta, joka ruokaili Hyvinkäällä Kytäjän padon pohjoispään lietteillä 15.9.1963. Retkellä oli mukana seitsemän lintuharrastajaa, joiden joukossa mm Matti Lahtinen ja Lauri Koivuneva. Seuraava havainto tehtiin Tuusulan Rantamossa 25.5.1968, kun Pekka Nurminen ja Samuli Haapasalo löysivät paikallisen jänkäsirriäisen (Lm 10:26).

Alueen keväthavainnot, joita on 14 eri keväältä, ajoittuvat jaksolle 16.5-5.6. Varhaisin keväthavainto tehtiin Hyvinkään Kittelässä 16.5.2006 (Vilho Kuntsi, Timo Koivisto ja Ari Väätäinen). Runsain kevätesiintyminen todettiin 26-27.5.2009 Tuusulassa Seittelin vastavalmistuneella kosteikolla, missä parhaimmillaan laskettiin 17 jänkäsirriäistä (Ari Ahtiainen ym). 

Alueen syyshavainnoista valtaosa on tehty vanhojen sirrien muuttoaikaan heinäkuussa. Jaksolla 12-31.7 sirriäisiä on nähty 10 vuonna, mutta vain kesällä 2000 jänkäsirriäisiä viipyi pitempään, 13-24.7 Hyvinkään Kittelässä Vantaanjoen muutaman aarin kokoisella tulvalla. Elokuussa liikkellä ovat nuoret sirriäiset, joista on tehty vain kaksi havaintoa:

• 5.8.1976 Tuusula Rantamo kaksi muuttavaa (Seppo Niiranen ym)
• 23-28.8.1979 Järvenpää Tuusulanjärven pohjoispää (Heikki Holmström ym)