Keräkurmitsa - Charadrius morinellus

Keräkurmitsa Hyvinkään Sofiebergissa elokuussa 2014

Keräkurmitsa pesii Suomessa vain korkeimpien tuntureiden puuttomilla lakialueilla Metsä-Lapista pohjoiseen. Lajin talvehtimisalueet sijaitsevat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä. Keräkurmitsa on Uudellamaalla harvinaisuus. Keväällä keräkurmitsoja tavataan silloin, kun lajin päämuuttoaikaan toukokuun lopulle osuu muuton keskeyttävä pohjoinen kylmänpurkaus. Muulloin linnut lentävät pysähtelemättä pesimätuntureilleen. Syysmuutto tapahtuu elo-syyskuussa, ja silloin lintuja voi pysähdellä Etelä-Suomen isoille peltoaukeille. 

Syksyllä keräkurmitsahavainnot keskittyvät jaksolle 15-23.9 ja koskevat useimmiten puvultaan värittömämpiä nuoria yksilöitä. Alueen ensimmäisen löysi Matti Raitio Tuusulasta Rantamon rantaniityltä poikkeuksellisen myöhään 28.10.1963 (Lintumies 10:26). Seuraavat tavanomaisempaan aikaan: 2.9.1986 peloton nuori lintu Mäntsälässä Sulkavan pelloilla (Olli Elo) ja 17.9.1989, jolloin  löytyi Tuusulan Rantamosta kuollut nuori keräkurmitsa (Seppo Niiranen). Nurmijärven ensimmäinen havainto koskee Timo Kärkkäisen löytämää nuorta lintua, joka viihtyi Järvenpohjan peltojen laajalla aukealla 21-22.9.1993 (ARK Kärkkäinen 1993).

Keväthavaintoja juhlapukuisista keräkurmitsoista on tehty kahdeksan kertaa useimmiten jaksolla 24-28.5. Linnut suosivat laajoja peltoaukeita, joilla on toukotöiden aikaan tasaisia multa- ja oraspeltoja. Keväthavaintojen joukosta löytyy myös Hyvinkään ensimmäinen havainto lajista Ylentolan Peräniityllä 27-28.5.2005 (ARK Ahtiainen 2005).