Kiinnitin jo edellisinä päivinä huomiota Sofiebergin kartanon hernepeltoihin, joista sato on korjattu ja herneenvarret käännetty mullan sekaan. Pellot ovat siis mitä parhaimmassa iskussa peltokahlaajia ajatellen.
Tänä aamuna huomasin heti paikalle saavuttuani että töyhtöhyyppien ja kapustarintojen määrä oli kasvanut. Hyyppiä löytyi jo lähes sata ja kapuloitakin kolmisenkymmentä, joukossa myös eka nuori lintu. Lintuja laskiessani huomasin myös kapustarinnan seurassa liikkuvan pienemmän ja vaaleamman kahlaajan. Tarkistus kaukoputkella ja sehän olikin keräkurmitsa!
 |
| Keräkurmitsa Sofiebergin hernemaalla |
Vanha keräkurmitsa oli luopumassa keväisestä juhlapuvustaan ja näytti hyvin vaalealta. Vatsapuolella oli vielä jäljellä ruskeanpunaista väriä ja kuvun poikki kulkeva mustavalkea juova oli vielä erotettavissa. Lintu piipersi mulloksella ruokaa nokkien ja nousi pari kertaa lentoon, jolloin kuulin hyrisevän lentoäänenkin. Lähiseudun harrastajia saapui lintua katsomaan, joukossa myös Karkkilan Tonttu ja Lee van Cleefiksi tituleerattu Veikko, onneksi aseettomana ;-) Katsojien mentyä varsin pelottomasta kurmitsasta saatiin myös hienot kuvat.
 |
| Paavikin joutui polvistumaan - keräkurmitsa oikealla |
Peltokahlaajien joukosta löytyi myös nuori suokukko. Pari ruskosuohaukkaa lenteli kauempana pellolla ja harmaapäätikka kävi lähipajussa kluikkalemassa. Myös pelloilla jo pitempään viihtynyt lapinharakka näyttäytyi langalla Savikon puolella.
Keräkurmitsa pidensi vuoden
retkipinnalistani jo 195 lajiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti